Tarinoita tekniikan maailmasta ja suomalaisesta miehestä

Moni on varmaan huomannut miten heikkolaatuista nykyään on kaikki uusi tekniikka. Ennen muinoin tavarat kestivät monia vuosia ja pienellä huollolla jotkut jopa vuosikymmeniä. Nykyään kun jonkun vimpaimen ostat niin se ei kyllä montaa vuotta kestä ja jos viet johonkin korjaamolle niin siellä sanotaan, että ei kannata korjata. Uuden hankkiminen tulee halvemmaksi.
Onneksi sentään jotkut valmistajat ovat huomanneet tuossa markkinaraon ja alkaneet valmistaa oikeasti kestäviä tuotteita. Kyllähän esimerkiksi ammattikäyttön tarkoitetut kamerat ovat tehty sellaisiksi, että kestävät kyllä pitkään ja kuvat ovat erittäin hyvälaatuisia. Mitä siitä tulisi, jos ammattimaisen valokuvaajan kamera hajoaisi aina puolen vuoden välein. Eihän kukaan valokuvaaja ostaisi sellaista romua ja äkkiä se sana kiirisi. Kyllä kun netissä katselee ammattilaisten ottamia valokuvia niin huomaa kyllä selkeän eron ammattitaidossa ja kameran laadussa kun vertaa omiin valokuviinsa, mitä on kännykkäkameralla näpsitty. Ja kun en itsekään ole mikään huippu valokuvaaja. Toinen hyvä esimerkki laatukamasta on Nitecore, joka tekee erittäin laadukkaita ja kestäviä taskulamppuja. Suomen pimeässä syksyssä ja talvessa taskulamppu on kyllä melkeinpä pakollinen varuste, tietysti moni on korvannut sen nykyään otsalampulla. Sinänsä kuitenkin hyvä, että Nitecore tekee molempia ja vieläpä useita eri malleja. Melkeinpä ainoa asia, joka on muuttunut paremmaksi on ilmakuvauksen hinta. Parikymmentä vuotta sitten pappavainaa osti itselleen ilmasta otetun valokuvan omasta talostaan. Maksoi muuten itsensä kipeäksi mutta olihan se hieno pirtin seinällä. Nykyään ei ilmakuvauksen hinta ole enää lähelläkään noita lukemia, sen verran on tekniikka kehittynyt. Nykyäänhän tuollaisia ilmakuvia voi ottaa melkein kuka vaan kun vähän harjoittelee kopterin ohjaamista.
Kyllä ennen vanhaan kaikki tehtiin paremmin. Nykyään kai ihmisillä on liikaa rahaa käytössä ja tavaroiden valmistajat tietävät sen. Toinen vaikuttava asia on sitten se nykyajan turvallisuushössötys ja lisääntynyt tietoisuus kaikista vaaroista. Yksi hyvä esimerkki on asbestin käyttö rakentamisessa. Menneinä vuosikymmeninä sitä laitettiin ihan surutta joka paikkaan eristeeksi ja nykyään se on sitten suuri ongelma. Tuollaisia asbestipitoisia rakenteita kun näinä päivinä puretaan niin ensin pitää tehdä asbestikartoitus ja kun itse asbestipurku alkaa niin senkin tekijöiden täytyy ilmoittautua johonkin viranomaisten rekisteriin. Eli itse ei saa kukaan tee-se-itse-mies alkaa sen kanssa touhuamaan. Lisätietoa aiheesta löytyy esim. osoitteesta www.asbestikartoitus.pro. Tekijöitä jos tarvit niin asuinpaikasta riippuen esim. www.vsep.fi tai www.asbestos.fi
Mutta jos palataan takaisin niihin teknisiin vehkeisiin, niin itse esimerkiksi hankin vaimon sisustussuunnittelun innoittamana sellaisen erikoisen hienon ilmankostuttimen, joka muuten maksoikin aika paljon muihin verrattuna. Se kesti juuri tasan takuuajan ja kaksi päivää. Sen jälkeen loppui ilmankostutus. Ei muuta kuin suunnaksi korjaajan toimitilat ja kysymään josko siitä vielä saisi toimivaa. Korjaaja suositteli ottamaan yhteyttä laitteen valmistajaan, koska oli sen verran uusi. Tällä kertaa sain onneksi uuden tilalle. Lisäksi korjaaja totesi, ettei kannata enää jatkossa tulla käymään. Hän on siirtymässä kiinteistöhuolto -alalle. Ne kun tuntuvat nykyään olevan ainoat, mitä vielä kannattaa huoltaa. Kaikki tekniset laitteet ovat nykyään sellaisia, että huollot voi unohtaa. Tarkoitus on niissä, että kestävät pari vuotta ja sitten asiakas ostaa uuden laitteen. Ja kyllähän se niin tuppaa nykyään olemaan. Taloja vielä huolletaan ja korjataan. Samoin autohuolto on sellainen palvelu, mitä vielä tarjotaan ja mitä kannattaa tehdä. Mutta kaikki muu taitaakin jo nykyään olla kertakäyttötavaraa. Eli noissa hommissa ei kauheasti ole töitä tarjolla kenellekään, sen sijaan yritykset ovat siirtyneet tarjoamaan erilaisia palveluja, lähinnä työsuorituksia, joissa ei korjata mitään. Esimerkiksi järjestyksenvalvonta ja sen sellaiset palvelut työllistävät nykyään. Tuo nyt lähinnä tuli mieleen kun olin talkoohommissa festareilla ja siellä noita näytti olevan aika paljon, mikä tietysti on pakollistakin kun niin paljon on ihmisä liikenteessä yhtä aikaa. Toinen mielenkiintoinen asia, mihin tuolla törmäsin, oli vedetön pisuaari. Sitä kyllä hetken pähkäilin, että miten tuollainen voi toimia. Pitäähän se tuotos jollain huuhdella viemäriin. Mutta eipä vaan ollut vesijohtoja tuossa vehkeessä.

Tammikuu 2015 – Kyllä isä osaa

Perheenisä se on melkoinen monitoimilaitos, akkuporakone vyöllä ja roudarinteippirulla taskussa se korjaa mitä vain. Tosi pro-sarjan miehillä löytyy vielä pikaliimatuubi, silloin ei enää mikään rikkinäinen esine ole turvassa tältä mystiseltä korjauskoneelta.
Tässä tapauksessa Matti (nimi muutettu, oikea nimi on Matti) uhrasi elämästään yhden lauantain taistellakseen perheensä puolesta viallista ja helposti hajoavaa nykytekniikkaa vastaan.

Kaikkein useimminhan perheenisä korjaa autoja. Autotalli ei ole auton säiltytystä varten vaan kyllä välillä tuntuu että se on ihan oikea autokorjaamo. Kun miettii miten paljon Suomessakin on autohuolto -paikkoja niin luulisi ettei niitä kenenkään tarvi enää kotonaan huoltaa. Mutta niinhän sitä tyhmempi luulisi. Ihan sama onko autohuolto Korpilahti vai autohuolto Tammisaari -nimisissä paikoissa niin kyllä suurin osa korjauksista tapahtuu ihmisten kotona ja asentajana toimii perheenpää sormet öljyssä.

Onneksi välillä saa korjata vähän siistimpiä esineitä ja siisteissä sisätöissä. Matin oman värkkäyskulmauksen pöydälle oli kertynyt tällä kertaa vaimon vanha läppäri, satulatuoli ja digiboksi. Lisäksi takaraivon työlistassa oli emännän ja jälkikasvun säännöllinen valitus telkkarin pätkivästä kuvasta.

Ei muuta kuin tölkki virvoitusjuomaa auki ja hommiin. Ensin oli vuorossa hyvin paljon käytetty kannettava tietokone. Sen akku ei millään pysynyt paikallaan koneen pohjassa, vaan aina kun konetta vähän nosti pöydältä niin akku tipahti paikaltaan. Monesti hirvittää nuo kaikki uuden tekniikan vehkeet, niissä kun nuo komponentit on pieniä kuin kellonosat. Ei siinä sinänsä mitään, on sitä tullut kellon osien kanssakin värkkäiltyä ja kelloja jopa korjattua. Mutta on se kuitenkin vähän erilaista tämä IT-laitteiden arkkitehtuuri. Kelloja on kuitenkin tehty jo iät ja ajat siitä lähtien kun metallia on osattu työstää, mutta IT-arkkitehtuuri on paljon tuoreempi asia.
Löysin kyllä netistä ohjeen eli räjäytyskuvan tuolle vehkeelle, mutta sitten kun alat lukemaan sitä niin huomaat että sehän on alunperin kiinaksi kirjoitettu ja sitten vaan jollain internetin kääntäjällä pyöräytetty kaikille maailman kielille. Eli ei saa mitään tolkkua tekstistä. Ihmettelen vaan että mikseivät palkkaa jotain scientific editing service -palvelua kirjoittamaan noita ohjeita ymmärrettävään muotoon. Ei tuo scientific editing pitäisi olla ihan kohtuuton menoerä tuollaisille isoille tietokonevalmistajille.
Ja onhan tuollaisen läppärin avaaminen vähän eri asia kuin puhelimen suojakuorien pois ottaminen. Läppärin kanssa kun saa ihan tosissaan askarrella että saa edes kuoret pois. Puhelimen suojakuoret lähtee ihan pikku naksautuksella.
Ammattilaisen diagnoosi: akun kiinnikkeissä on jotain vikaa, joten akku putoaa.
Ammattilaisen korjausarvio: ilmastointiteippi.
Matti pyöräytti rullasta 3kpl roudarinteippipätkiä (30cm pituisia) ja teippasi niillä akun paikalleen.
Ammattilaisen testaus: Matti nosti konetta pöydältä ja akku pysyi paikallaan.
Tulos: tapaus selvitetty.
Kulunut aika: 38min, josta 1min teippaus, 37min virvoitusjuoman nauttiminen.
Taas säästyi iso kasa rahaa kun ei tarvinnut lähteä katselemaan uutta konetta. Tai uutta käytettyä. Netistä löytyy hyvä opas käytetyn tietokoneen ostoon, sen avulla Matti oli tämänkin ostanut.

Onneksi ei tarvinnut sen suurempiin sähkötöihin alkaa tuon koneen kanssa. Matin velipojan alaa on sähkötyöt Vihti -nimisessä paikassa ja se aina jaksaa varoitella siitä, että sähkötyöt eivät ole jokamiehen hommia. Hän kuulemma näkee paljon omia virityksiän Vihdin suunnalla urakoidessaan ja varmasti tuollaisia on koko Suomi täynnä. Joten jätetään vaativammat sähkötyöt ammattilaisille.

Ja sitten työ numero 2, Salli Satulatuoli.
Tuoli oli ostettu käytettynä tutun tutulta ja ilmeisesti tuolin käyttäjä (Matin puoliso) oli liian kookas tähän tuoliin (mitä ei ikinä ääneen sanottu, vaikka kaikki sen tiesivät). Katsokaas kun vaimon istahtaessa tuoliin kuului aina äänekäs narahdus ja kun kankut olivat hakeneet paikkansa niin tuolia ei enää näkynyt.
Ammattilaisen diagnoosi: Pari mutteria oli löystynyt, siksi tuoli nitkuu.
Ammattilaisen korjausarvio: Laitetaan mutterit tiukemmalle ja varmistetaan pysyvyys ilmastointiteipillä.
Akkukone surahti pari kertaa ja sen jälkeen 17 kierrosta sitä kuuluisaa korjausteippiä mutterien päälle varren ympäri, jotta eivät löysty enää jatkossa.
Ammattilaisen testaus: Matti istui tuoliin oikein reilusti hypäten. Ei nitkunut, eikä narissut.
Tulos: Tapaus selvitetty, kestää ainakin 93kg painon. Vaimon painosta ei ole tietoa, mutta Matti arveli ääneen vaimolle, että vaimo painaisi noin 48kg. Mielessään hiljaa Matti mietti, pitäisikö luvun eteen laittaa ykkönen vai kakkonen. Ja joskus jopa sekin kävi mielessä että kuuluisiko peräti nolla perään.
Kulunut aika: 58min, josta 1min mutterien kiristys, 1min teippaus, 56min virvoitusjuoman nauttiminen.

Seuraava tapaus eli numero 3, digiboksi.
Siinä ei näyttänyt olevan vikaa, ainoa ongelma oli se tv-kuvan pätkiminen. Emäntä oli joskus käskenyt tilata oikean antenniasentajan katsomaan, mutta Mattihan ei ihan herkästi sellaisiin lankea. Tikkaat esille ja katolle tutustumaan antenniin. Olihan se vanha ja hyvin palvellut. Muutaman kerran oli keskusteltu satelliitti-tv:n hankkimisesta, mutta ne jutut oli aina jääneet puheen tasolle. Nopea vilkaisu riitti kertomaan ongelman, antennipiuhan liitoskohta itse antenniin oli aika pahasti kulahtanut. Tämä olikin helppo, piuha poikki puukolla ja uusi liitos. Onneksi on taskussa aina mukana isältä peritty nylkypuukko. Sitten vain sisälle katsomaan mitä tv näyttää. Ja hyvältä näytti, kuva oli 100% täydellinen, ei pätkimistä. Tämä oli niin helppo, että Matti ei viitsinyt edes tehdä sen kummempaa selvitystä vaan lähti lämmittämään saunaa. Samalla piti jo suunnitella seuraavaa kiipelyprojektia, nimittäin valvontakameroiden asennusta. Tuntuu nykyään ihmisillä olevan valvontakamerat joka paikassa, joten pitäisi kai itsellekin sellaiset laittaa.

Kesäkuu 2015

Tapaus numero 4 - appiukon kulkupelit eli rollaattori ja pyörätuoli
Emännän isäukolla on jo sen verran vuosia mittarissa että tarvitsee kaikenlaiset apuvälineet omaa arkeaan helpottamaan. Jokainen apuvälinekin kaipaa joskus huoltoa, nyt oli vuorossa rollaattorin ja pyörätuolin määräaikaishuolto. Nämä eivät olleet pahoja tapauksia, mitään suurempaa vikaa niissä ei ollut. Rollaattori piti käytettäessä nitisevää ääntä ja se korjaantui ihan parin ruuvin kiristyksellä - nitinä loppui saman tien.
Pyörätuoli oli vähän hankalampi tapaus, vasen pyörä ei oikein tahtonut pyöriä sujuvasti. Piti ihan ottaa internet ja Google-hakukone avuksi. Sopivilla hakusanoilla ja pyörätuolin mallilla löytyi nopeasti muutama vastaava tapaus Googlen hakutuloksista. Onneksi noilla keskustelupalstoilla on hakukoneoptimointi tehty hyvin niin ne löytyy heti hakutulosten kärkipäästä. Sitähän se Google optimointi on.
Itse pyörätuoli korjaantui ihan öljyn lisäyksellä oikeaan paikkaan.